top of page

DAVVISÁMEGIELLA

MIELDDUS 7

GULLEVAŠ VEAHKKEBÁLVALUSAT/ETÁHTAT MAIGUIN SÁHTTÁ OVTTASBARGAT

VUOSTTAŠLINJÁBÁLVALUSAT

Mánáidsuodjalus

Mánáidsuodjalusa váldodoaibma lea sihkkarastit ahte mánát ja nuorat geat leat dilis mii sáhttá vahágahttit sin dearvvašvuođa ja ovdáneami, ožžot dárbbašlaš veahki ja fuolahusa rivttes áigái. Dasa lassin galgá mánáidsuodjalus bargat dan ovdii ahte mánát ja nuorat ožžot oadjebas bajásšaddandili. Mánáidsuodjalusláhka regulere mánáidsuodjaluseiseválddiid ovddasvástádusa ja bargguid. Mánáidsuodjalusbálvalus galgá vuosttamužžan leat veahkkin ja doarjjan váhnemiidda vai sii ieža nákcejit áimmahuššat iežaset fuolahusovddasvástádusa. Dat sáhttá leat omd. rávvet ja bagadit bearraša, duddenveahkki, doarjjaolmmoš ja mánaidgárdesadji.

 

Mánáidsuodjalus lea geatnegahtton dahkat juoga áššiin go:

  • Mánás, lea ruovttudiliid dahje eará diliid geažil, erenoamáš dárbu veahkkedoaibmabijuide.

  • Leat duođalaš váilevašvuođat beaivválaš fuolas man mánná oažžu, dahje duođalaš váilevašvuođat persovnnalaš gaskavuođain ja oadjebasvuođas maid dárbbaša iežas agi ja ovdáneami mielde.

  • Váhnemat eai fuolat ahte mánná gii lea buozas, doaimmashehttejuvvon dahje dárbbaša erenoamáš veahki, oažžu divššu ja oahpahusa masa sus lea erenoamáš dárbu.

  • Mánná illastuvvo dahje vásiha eará duođalaš veahkaválddi ruovttus.

  • Lea hui jáhkehahtti ahte máná dearvvašvuohta dahje ovdáneapmi vahágahtto sakka go váhnemat eai nagot váldit doarvái ovddasvástádusa mánás.

  • Mánás leat duođalaš láhttenváttisvuođat maid oaidná omd. go lea rihkku lágaid guhkit áiggi dahje máŋgii, dahje ahte guhkit áiggi geavaha gárrenávdnasiid dahje eará láhkai.

 

Jus mánáidsuodjalus oažžu diehtit dákkár diliid birra, de dat lea geatnegahtton dakkaviđe iskat ášši dárkilat.

 

Pedagogalaš psykologalaš bálvalus
PP-bálvalusa mandáhta lea regulerejuvvon oahpahuslágas § 5-6 ja mánáidgárdelágas § 19 c. Bálvalusas leat barggut mat leat sihke systemaide ja indiviiddaide heivehuvvon, ja galgá veahkehit ohppiid geat dárbbašit erenoamáš heiveheami. Áigumuš lea addit fátmmasteaddji, ovttaveardásaš ja heivehuvvon pedagogalaš fálaldaga. PP-bálvalus galgá maid veahkehit mánáidgárddiid ja skuvllaid láhčit dili mánáide ja ohppiide geain leat erenoamáš dárbbut.

 

Dearvvašvuođabuohccidivššár
Dearvvašvuođabuohccidivššáris lea máhtu dearvvašvuođadoaibmabijuin mat leat ásahuvvon ovttaskas olbmui, joavkkuide ja servodahkii. Dearvvašvuođabuohccidivššáris lea guovddáš rolla doarjut ja bagadit mánáid ja nuoraid geain leat erenoamáš dárbbut čuovvuleapmái, ja sáhttá bagadit ohppiid go sis leat jearaldagat dearvvašvuođa, ovdáneami, bajásšaddama, ovttaseallima, seksualitehta ja prevenšuvnna birra. Eará doaimmat sáhttet leat fierpmádagat/birasbargu mánáide, nuoraide ja bearrašiidda, ja ovttasbargu skuvllain bargo- ja oahppanbirrasa hárrái.

 

Bearašsuodjalus
Buohkat geat vásihit váttisvuođaid, riidduid dahje heahtediliid bearrašis sáhttet oažžut fálaldaga oažžut divššu ja bagadeami bearašsuodjalusas. Bearašsuodjalankantuvrrain leat earret eará psykologat ja sosionomat geain lea joatkkaoahppu bearašterapiijas. Ii dárbbašuvvo leat čujuhus doaktáris iige sullasaččas beassat bearašsuodjalussii, olmmoš váldá ieš oktavuođa báikkálaš bearašsuodjalankantuvrrain dahkat šiehtadusa. Bálvalus lea nuvttá, ja bargiin lea jávohisvuođageasku.

SPESIALISTADEARVVAŠVUOĐABÁLVALUSAT

Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija
Mánáid- ja nuoraidpsykiátralaš poliklinihkka (MNP/BUP) lea fálaldat spesialistadearvvašvuođabálvalusas mánáide ja nuoraide. Bargu lea organiserejuvvon poliklinihkalaš psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema fálaldahkan mánáide ja nuoraide. MNP váldodoaimmat leat veahkehit mánáid gaskal 0 - 17 jagi ja sin bearrašiid čielggadit, dikšut, bagadit ja heivehit áššiid mat leat čatnon psyhkalaš váttisvuođaide, láhttenváttuide ja oahppanváttuide. MNP čielggada ja dikšu máná ovttas lagaš fuollaolbmuiguin ja vuosttašlinjábálvalusaiguin.

​

Habiliterenbálvalus mánáide ja nuoraide 
Habiliterenbálvalusa ulbmiljoavku leat mánát ja nuorat gaskal 0 ja 18 jagi, geain leat doaimmashehttejumit riegádeami rájes dahje mat sidjiide leat šaddan, ja mánát geain balaha leat váttisvuođat ovdánemiin. Habiliterenbálvalus fállá čielggadeami ja diagnosa bidjama, divššu, rávvema ja bagadeami pasieanttaide, mánáid ovddasteddjiide ja ruovttugieldda bargiide. 

 

Stáhta mánáidviessu
Stáhta mánáidviessu lea fálaldat mánáide ja nuoraide geat sáhttet leat vásihan, dahje leat vihtanin veahkaváldái dahje seksuála illasteapmái, mii lea politiijaide váidojuvvon. Fálaldat lea maiddái rávisolbmuide geain lea psyhkalaš doaimmashehttejupmi. Stáhta mánáidviessu addá maid rávvagiid ja bagadeami priváhtaolbmuide ja almmolaš instánssaide anonyma áššiin mat eai leat vel čielggaduvvon.

 

Politiija 
Politiijain leat ollu iešguđetge doaimmat, earret eará dutkat láhkarihkkumiid ja eastadanbarggut mánáid ja nuoraid hárrái. Politiijat barget dan ovdii vai bissehit rihkolašvuođa nuoraid gaskkas ja eastadit dan dáhpáhuvvamis. Danne lea politiijain oktavuohta nuoraidbirrasiiguin, skuvllaiguin, russaiguin ja leat doppe gos nuorat leat. Dán sii dahket vai dihtet maid nuorat dahket ja iskan dihte ahte leatgo nuorat geaid berrejit erenoamážit atnit čalmmis go lea riska ahte sii dahket juoga mii lea váralaš dahje lobiheapme. Jus politiijain lea vuorjašupmi ahte mánáin leat váttisvuođat, leat dahkan dahje sáhttet dahkat rihkolaš ášši, sáhttet gohččut mánáid vuollel 18 jagi ja sin váhnemiid vuorjašupmeságastallamii.

 

Bufetat
Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta (Bufetat) lea organiserejuvvon viđa regiovdnan ja das lea ovddasvástádus stáhtalaš mánáid- ja bearašsuodjalusas. Bufetat galgá miehtá riikka addit mánáide, nuoraide ja bearrašiidda geain leat dárbbut, doaibmabijuid main lea alla ja rivttes kvaliteahta. Bufetat fállá gielddalaš mánáidsuodjalussii differensierejuvvon ja spesialiserejuvvon mánáidsuodjalusásahusaid, biebmoruovttuid ja spesialiserejuvvon veahkkedoaimmaid ruovttuide.

 

KonfliktaráđđiKonfliktaráđđi lea stáhtalaš bálvalus mii fállá soabaheami vuohkin gieđahallat riidduid. Konfliktaráđđi čađaha ráŋggášvuloš reakšuvnnaid soabaheamis konfliktaráđis, čuovvuleami konfliktaráđis, nuoraid čuovvuleami ja ráŋggáštusa nuoraide. Konfliktaráđđi gieđahallá siviila áššiid maid áššebealit dahje almmolaš etáhtat leat dohko buktán. Čoahkkin konfliktaráđis sáhttá leat soabahallančoahkkin, stuorračoahkkin, nuoraidstuorračoahkkin, heivehuvvon čoahkkin, čuovvolančoahkkin dahje eará čoahkkimat maid konfliktaráđđi lágida. Ulbmil lea ahte áššebealit galget gulahallama bokte gávnnahit buriid čovdosiid, leašgo sáhka konkrehtalaš láhkarihkkumis, dahje divvut gaskavuođaid. Leat 12 konfliktaráđi miehtá riikka

GEALBOGUOVDDÁŽAT

RVTS

Regionála resursaguovddážat veahkaválddi, traumáhtalaš streassa ja iešsoardineastadeami birra (RVTS) leat resursan sidjiide geat iežaset barggus deaivvadit olbmuiguin geaidda veahkaváldi ja seksuála illasteapmi, traumáhtalaš streassa, migrašuvdna ja iešsoardinváttisvuohta lea čuohcan. RVTS veahkeha gealboovddideapmái dutkama ja fágaovdánahttima bokte, ja fállá bagadeami, konsultašuvnna, oahpahusa, kurssaid ja konferánssaid. 

RVTS doaibma lea veahkehit heivvolaš gealboovddideapmái sidjiide geat barget eastademiin. Dát dahkko ovttasráđiid fágaolbmuiguin ja jođiheddjiiguin, sihke organisašuvnnaid siste ja rastá organisašuvnnaid.

 

Ressursenhet V27 Betanien Bergen
Ressursenhet V27 Betanien Bergenis lea Dearvvašvuođa Oarjji/Helse Vest mánáid- ja nuoraidpsykiatriija klinihkalaš resursaovttadat. V27 ulbmiljoavku leat mánát ja nuorat geain lea problemáhtalaš dahje vahátlaš seksuálalaš láhtten eará mánáid vuostá.

 

Regionála konsultašuvdnajoavkkut
Leat iešguđetge konsulterenbargojoavkkut miehtá riikka gos sáhttá anonyman ságaškuššat áššiid gos mánáin lea vuorjašuhtti, problemáhtalaš ja vahátlaš láhtten.  Geahča www.seksuellatferd.no

bottom of page